Hupullinen palmikkovillatakki

Nyt se on sitten vihdoin ja viimein valmis ja olen uuden palmikkovillatakin onnellinen omistaja! Pitkään sitä väkersin ja purkaakin piti pitkä pätkä, mutta nyt se on tuossa edessäni ja olen vihdoin tyytyväinen lopputulokseen!

Edestä...

...ja takaa

  Erityisesti pidän tuosta mallikuviosta, josta tässä vähän parempi kuva:

Erilaisia palmikkokuvioita yhdisteltynä, yksinkertaista ja haastavampaa yhdessä. Voila!
Alkuperäinen garnstudion malli löytyy täältä, jota sitten muokkasin jälleen langan ja mieltymykseni mukaan. Käytännössä jätin tekemättä alkuperäisessä mallissa olevan vyötärökaitaleen ja tein korkean kauluksen sijaan hupun. Hihoissa ja takakappaleessa käytin alkuperäisestä mallista poiketen etukappaleen mallineuletta. Muutosten ja langanvaihdoksen vuoksi jouduin muokkaamaan hieman mallineuletta. Saatavana ei ollut tuota ohjeessa mainittua Dropsin lankaa, joten käytin paikallista harmaata 100% villalankaa, jota neuloin kaksinkertaisena, jotta takista tulisi paksumpi. Tarkoitus kun oli tehdä villatakki, joka kävisi syksyllä vaikka ulkoilutakista.

Vaikka takki on jo sinällään valmis, leikittelen vielä ajatuksella ommella takkiin ohut vuori. Silloin se suojaisi paremmin syksyn purevilta tuulilta. Samaten pohdiskelen, tekisinkö takkiin vyön, kun lankaakin jäi sopivasti jäljelle. En ole kuitenkaan päässyt lopputulokseen siitä, sopisiko tähän malliin vyö ja pitäisikö vyö tehdä takin ohuempien palmikkomallien tyyliin vai ihan vai tuolla reunan resorimallilla. Mitä olette lukijat mieltä?

Nyt sitten vain odottelemaan syksyn viimoja ja viileämpiä säitä, jotta saadaan takki käyttöön!

4kk sitten...

...syntyi meille pikkuinen tytön tyllerö, joka on venähtänyt pituutta sekä kasvattanut painoa jo vallan kovasti. Lähes saman verran on kulunut aikaa siitä, kun viimeksi tänne olen postaillut. Lienee siis aika vähän aktivoitua jälleen palmikkopajan suhteen. Osittain poissaoloni syytä on ollut oma väsymys ja saamattomuus, mutta osaltaan myös tyttöstämme vaivannut koliikki. Se nimittäin imi aika lailla mehut ensimmäisinä parina kuukautena. Onneksi itkut ovat nyt helpottaneet ja esikoisemmekin on aloittanut päiväkodin, joten eiköhän tässä taas muutama hetki jää palmikkopajallekin.

Täysin ilman käsitöitä en ole näitä päälle kolmea kuukautta ollut. Pikkuisen syntymän jälkeen olen kerennyt saamaan valmiiksi viimeisimmän ylpeyden aiheeni, palmikkohupparin, ja aloitamaan úseamman uudenkin projektin. Tällä kertaa en kuitenkaan esittele vielä omia tekeleitäni, kun kuvamateriaali on niiden osalta puutteellista. Tässä sen sijaan löytämäni uusi malli, johon rakastuin ensi silmäyksellä! Suosittelen!

http://www.sundayknits.com/tapestry.html

Tämä tosin on niitä sitku-malleja. Nykyinen elämäntilanne kun ei salli kovin pitkiä neulontasessioita. Mutta, mutta... Vielä minä ton joskus teen! Jos vaikka sitten eläkepäivien rattona ;).